Hei,
olen Anna Miettinen. Työskentelen lastenohjaajana Porvoon suomalaisen seurakunnan palveluksessa. 4 aamua viikosta saan viettää 3-6 -vuotiaiden lasten kanssa päiväkerhossa. Kerran viikossa vietämme kerhoaamua yhdessä lasten ja tuttujen aikuisten kanssa - äiti-lapsi -kerhosta on turha puhua, sillä lapsia käy kerhossa äitien lisäksi myös isien, isovanhempien, perhepäivähoitajien, kummisetien - ja tätien sekä naapureiden kanssa. Kolmena iltapäivänä saan nauttia eka- ja tokaluokkalaisten ilosta, energiasta ja mielikuvituksesta iltapäiväkerhossa.
Työt vievät minua ympäri Porvoota - aloitan päiväni joko Kerkkoon koulun kyljessä sijaitsevasta kerhohuoneesta tai keskustan kerhopisteestä, tunnelmallisesta Kappalaisen talosta Vanhan Tuomiokirkon kupeessa. Iltapäiviksi matkustan toiselle puolelle kaupunkia Hamariin vanhaan koulurakennukseen.
Kerhopäivien aikana pidämme hartauksia, ulkoilemme, leikimme ja askartelemme. Jokainen kerhoryhmä ja kerhotila muokkaa kerhon toimintaa, vaikka perusteemat löytyvätkin kirkkovuoden kulusta. Kappalaisen kerhossa olemme paraatipaikalla, kiven heiton päässä Tuomiokirkosta ja Linnamäen huikeista retkimahdollisuuksista. Kerholla on myös omaa pihaa enemmän kuin osaamme edes hyödyntää. Kerkkoon kerhossa jaamme tilat iltapäiväkerhon kanssa, mutta sopu sijaa antaa! Kerkkoo on itselleni kylänä vielä uusi tuttavuus, mutta lapset ovat oivallisia oppaita.
Iltapäivät Hamarissa kuluvat yleensä hujauksessa - koululaisten energinen meno on haaste, johon on aina yhtä upeaa tarttua. Koululaiset jo osaavat itse, haluavat vastuuta, kyselevät ja kyseenalaistavat. Jos ei aikuinen ole läsnä ja hereillä, lapset huomaavat heti.
Voimia saa lasten lisäksi myös työyhteisöltä. Yhdenkään meistä ei tarvitse jaksaa yksin. Meillä on turva toisissamme ja Taivaan Isässä. Olemalla lähimmäisiä toinen toisillemme, lievitämme toistemme taakkaa ja voimme tuodan kepeyttä arkeen. Joskus tarvittava valonpilkahdus on käden puristus, katse, hymy.
"Kiitos, että olette olemassa" toivotti lastenlastaan kerhosta hakenut isoisä. Näillä sanoilla jaksan pimenevään syksyyn.
Kiitos, että saan olla tässä.
AM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti