Kuoleman vastakohta ei ole elämä vaan syntymä.
Kun
syntymätön lapsi on äitinsä kohdussa, on se hänelle epäilemättä paras paikka,
mitä kuvitella saattaa. Tuttu, himmeä ympäristö, äidin sydämenlyönnit
rauhoittavana kaikuna korvissa, äänet jotka kuuluvat kuin pumpulin läpi. Ja
sitten, yhtenä päivänä, tulee häätö. Sieltä tutusta, turvallisesta, ihanasta
paikasta täytyy lähteä jonnekin uuteen ja tuntemattomaan.
Taistelemme
pienten synnytyssairaaloiden puolesta, perhehuoneiden puolesta, oikeudesta
saada apua synnytyskipuun ja pelkoon. Tulevia vanhempia prepataan uuden elämän
vastaanottamiseen synnytysvalmennuksessa, keskustellaan mahdollisuudesta
synnyttää niin halutessaan kotona. Synnyttäminen, syntyminen on niin
ainutlaatuinen ja arvokas tilanne, että siitä halutaan tehdä kaikille
osapuolille mahdollisimman hyvä kokemus.
Kuka nousisi
barrikadeille saattohoitopotilaan oikeudesta saada perhehuone tai kuolla omaan
kotiin? Luvasta kuolla muualla kuin keskussairaalassa? Kuka valmentaa
omaisia jatkamaan elämää ilman rakastaan, äitiä, puolisoa, lasta? Kuka puhuu
kuolevan kanssa pelosta jättää taakseen kaikki tuttu ja turvallinen, tämä
maanpäällinen ”kohtu”?
Se voin olla
minä. Se voit olla sinä.
Heli
Bergholm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti